keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Satakunnan maakuntaruuat

Satakunta on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaan maakunta.

Satakuntalaisen ruokakulttuurin ehdotonta aatelia ovat kalaruuat. Silakka ja siika eri muodoissa muodostavat tärkeän rungon. Erittäin herkullista on Porin pitäjäruoka eli Ristiinnaulittu siika. Se valmistetaan kiinnittämällä suolalla maustettu ja perattu siika halkaistuna puunauloilla lautaan. Lauta asetetaan pystyasentoon nuotion loisteeseen hitaasti kypsymään. Lisukkeeksi maistuvat perunat, maukas kiviuunin kakko ja hyvä kotikalja.

Satakuntalainen juhlaruokaperinne on maankuulua. Kun satakuntalaiset juhlivat, he syövät hyvin ja monipuolisesti. Lukuisat hirviporukat pitävät huolta riistan saatavuudesta. Muita pitopöytien parhaimpia anteja ovat tuorejuustot, rosolli eli sallatti, graavattu siika, monet makkarat ja lihapullat, salaatit, juurekset, paistit sekä perunat.

Satakunnan maakuntaruokiin kuuluu mm.
  • Rauman lapskoussi (satakuntalainen merimiespata)
  • Klimppisoppa
  • Ohrankryynipuuro
  • Eiran rinkelit
  • Pankakko
  • Kala -ja sieniruoat

  • Klimppisoppa on 1800-luvun lopulta peräisin oleva eteläpohjalainen ja satakuntalainen perinneruoka.

    Ohrankryynipuuro on suomalaisten joulupuuron alkuperäinen ja ikivanha versio. Puuro oli ennen keitettevä ryyneistä, sillä jauhopuuron uskottiin tuovan katovuoden. Ryynipuuro taas takasi hyvän saldon. Riisipuuro syrjäytti ohraryynipuuron joulupuurona 1800-luvulla.

    Kakko on vaaleista jauhoista valmistettu länsimaalianen leipä. Siihen käytetään ohrajauhoja ja jonkin verran vehnäjauhoja. Kakkoa leivotaan teollisesti lähinnä Satakunnassa, sekä osissa Varsinais-Suomea ja Pirkanmaata. Sitä pidetään myös Satakunnan maakuntaleipänä. Viime vuosina kakkoa on alettu markkinoida myös muualle Suomeen.


    Ruokalista

    Alkuruoka

    Pääruoka
    Porkkana-punajuuri-raaste

    Jälkiruoka
    Kahvi/Tee

    Rieska

     "Klimppisoppa"


    Lapskoussi

    Punajuuri-porkkana-raaste

    Tomaattiset silakkarullat

    Euran rinkelit
    Pankakko
    Ruispikkuleivät
     








    Lähteet:
    www.ruokatieto.fi
    Wikipedia
    Google






    tiistai 7. tammikuuta 2014

    Ahvenanmaa


    Ahvenanmaan ruokakulttuuri

     
     
    Ahvenanmaan maakunnan yli 6 500 saaren ruokakulttuuri on muovautunut kalastuksen, merenkulun sekä kaupankäynnin myötä piirteiltään omaleimaiseksi. Meri on ollut ahvenanmaalaisille elämän edellytys ja niinpä ruokakulttuurinkin pohjana on kala, tärkeimpänä silakka.
           Hyvän ruuan ystävät arvostavat Ahvenanmaalla tuotettua karitsanlihaa. Ahvenanmaalaisessa karitsanlihassa on saariston maku, joka on peräisin merestä ja yrteistä. Tämä johtuu siitä, että Ahvenanmaan niityille saatetaan kylvää heinän siementen joukossa mausteyrttejä. Ahvenanmaan eteläisen sijainnin vuoksi lampaat myös laiduntavat ulkona pidempään kuin muualla Suomessa.
           Leipätuotanto on ahvenanmaalaisille tärkeä sillä se aikanaan oli laivamuonan perusta. Saaren leipomistuotteista kuuluisin on mustaleipä, joka on myös Ahvenanmaan maakuntaleipä. Mustaleipä sisältää sekä maltaita että siirappia, mikä tekee siitä mehevän ja makean. Mustaleipä sopii erityisesti kalojen kanssa nautittavaksi.
           Ahvenanmaa on tunnettu myös pannukakustaan, joka eroaa tavanomaisesta pannarista sisältämällä manna- tai riisipuuroa sekä kardemummaa. Sitä vaalitaan vieläkin paikallisena kansallisruokana, jota tarjotaan hillon tai luumukiisselin ja kermavaahdon kera.
           Saarimaakunnan rikkauksiin kuuluvat myös erinomaiset omenat. Omenanviljelijät kehittelevätkin omenista jatkuvasti uusia tuotteita kuten esimerkiksi glögiä, viiniä, siideriä, likööriä ja normandialaista Calvadosta muistuttavaa viinaa.




    Meny

     
    Alkuruoka:
    Mustaleipää
    Puolukkaleipää
    Mätilevite
     Smetanasilakat
     
    Pääruoka:
    Lampaan patapaisti
    Kastike
    Uunivihannekset
    Röstiperunat
     
    Jälkiruoka:
    Tyrninmarjajäähdyke
    Raparperihilloke
    Ahvenanmaan pannukakku





    


    


    Kainuun ruokakulttuuri

    *
    Kainuun ruokakulttuurille ominaista on satojen, jos ei tuhansien, vuosien ajan ollut puhtaista vesistöistä, laajoilta riistamailta ja luonnon kasveista saatava lisä päivittäiseen ruokapöytään. Riistaherkut, kuten hirvipaisti, kalat, marjat ja sienet ovat kautta aikojen kuuluneet maataloudesta saatavien tuotteiden rinnalla kainuulaiseen ruokapöytään. Kainuun sijainti historiallisen Vienan vesireitin varrella, savolaisen ja pohjalaisen kulttuurin reuna-alueella, on heijastunut myös alueen ruokakulttuuriin, jonka omaleimaisuus on syntynyt monelta suunnalta tulleiden kulttuurivaikutusten seurauksena.

    Leipä eri muodossa on Kainuun ruokakulttuurin perusta ja ylpeys. Marjarönttöset, teokset ja avokukot kuuluvat halutuimpiin ja eksoottisimpiin kainuulaisiin herkkuihin.

    KAINUUN PITÄJÄRUUAT

    Hyrynsalmi: Hallan ukon suolastus
    Kajaani: Muikkukeitto
    Kuhmo: Rönttönen
    Paltamo: Kapakalakeitto
    Puolanka: Naorismaetovelli
    Ristijärvi: Lammaslihavelli
    Sotkamo: Palavilamammaskeitto
    Suomussalmi: Avokukko
    Vaala: Juhlaruoka Pöysti
    Vuolijoki: Imellysmarjapuuro
     
    MENU
     
     Kanttarellikeitto
     Ruisleipä
    *

    *
     Hirvipaisti ja
     Hasselbackanperunat
     Muikkukukko
     *

    *
    Puolukka vispipuuro
    *
     *

    Uudenmaan ruokakulttuuri


                               UUSIMAA

    Uusimaa on varsinainen makujen sulatusuuni. Läheiset yhteydet Varsinais-Suomeen, Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan ovat muokanneet ruokatottumuksia aikojen saatossa. Lisäksi jatkuva muuttovirta muualta Suomesta on tuonut alueelle uusia vaikutteita. Uudeltamaalta onkin vaikeaa löytää ihka omia perinneruokia. Kartanot olivat Uudellamaalla ruokailuun ja ateriointiin liittyvien tapojen välittäjiä. Jo 1700-1800 -luvun vaihteessa suurissa kartanoissa oli Ruotsista saadun esimerkin mukaan kasvitarhoja. Niissä kasvatettiin piparjuurta, raparperia, viinimarjoja ja omenapuita. Kasvisten käyttö levisi kartanoista kansan keskuuteen ensiksi oman maakunnan alueelle ja myöhemmin vierailujen kautta muualle Suomeen. Suomenlinnan rakentaminen ja varuskuntien upseeri- ja herraselämä kohottivat ja monipuolistivat ruokakulttuurin tasoa.
     
     
                                     SUOSITTUJA RAAKA-AINEITA




                                     Peruna

                Kala (silakka,ahven,lohi,hauki,kuha,lahna.)

                                      Piparjuuri

                                       Raparperi

              Marjat (mustikka, mansikka, vadelma, lakka, mesimarja)

                                       Viinimarja

                                        Omena

                                       Punajuuri

                                       Nokkonen

                     Porsas (hyytelönä, kastikkeessa, kyljyksenä)

                  N auta ja vasikka ( kastikeessa, keitoissa.)







    Alkuruoka


    Pasteijat

    Pääruoka

    Vasikanpaisti

    Porsaankyljykset

    Kermakastike

    Paistetut silakat

    Perunamuusi

    Lanttulaatikko

    Jälkiruoka

    Runebergintortut

    Ruisjauhokakku

    Raparperikastike

     Pasteijoita
     Karjalanpiirakoita
     Inkoonpuuro
     

     Alkuruoka noutopöytä
     Lanttulaatikko
     Silakkapihvi
    Porsaankyljykset
     Naudan paisti
    Ruskea kastike
    Perunamuusi

    Pääruoka noutopöytä
     Runebergin torttuja ,
    Ruisjauhokakkua  &

    Raparperikastiketta jälkiruoaksi.


    Perinnemakuja maakunnasta, Pojanluoma Riitta

     
     
        
     
     

     






     
     




     

     

    Lapin ruokakulttuuri

    
                                                   Lapin ruokakulttuuri
     
      
    Suomessa Lappi voi tarkoittaa useita eri asioita. Lapin historiallinen maakunta käsittää Suomen pohjoisimmassa osassa sijaitsevat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Ennen Haminan rauhaa tämä alue oli osaa samaa maakuntaa Ruotsin Lapin kanssa.
     
    Tarton rauhassa vuonna 1920 Suomeen liitettiin Petsamo, joka voidaan myös lukea osaksi Lappia, mutta joka ei kuitenkaan ollut osa Suomen suuriruhtinaskuntaa. Vuonna 1947, jolloin jäniskosken ja Niskakosken välinen alue myytiin Inarin kunnasta Neuvostoliitolle.
     
     
     
    Ruokaperinteestä
     
    Lapista voidaan erottaa kolme ruokakulttuurialuetta: Tornio-Muoniojokilaakson alue, Kemi-Ounasjokivarren alue sekä saamelaisalue. Asuinalueet, uskonnot sekä kauppa- ja kulkuyhteydet ovat vaikuttaneet erillaisten ruokakulttuurialueiden muodostamiseen. Lappilainen ruoka on perinteisesti ollut luonnon raaka-aineista valmistettua yksinkertaista perusruokaa.
     
    Lapin alueella on poronhoidon ohella harjoitettu karja- ja maataloutta. Poron-, sian-, naudan- ja lampaanlihan ohella käytettiin yleisesti myös riistaa. Riekko onkin ollut tärkein, koska sitä saattoi metsästää ympäri vuoden. Lihan ohella verta on käytetty monipuolisesti ruoanvalmistuksen raaka-aineena.
     
    Maitotuotteista juusto sekä lampaan- ja poronmaito ovat olleet yleisiä. Perunaa ja naurista on kasvatettu jo 1800-luvulta lähtien. Myöhemmin myös raparperi, sipuli, punajuuri ja porkkana yleistyivät.
     
     
    MENU
     
    Lappilainen siikakeitto
    Rieska
    xxx
    Perunamuusi
    Puolukkahillo
    Tattikastike
    xxx
    Lapin Leipäjuusto
    Lakkahillo
    Kahvi
    Voinisut
    
     "Rieska"
     "Lappilainen Siikakeitto"
     "Perunamuusi"
     "Poropihvi"
     "Tattikastike"
     "Poron ulkofileetä karpalo kastikkeessa
     ja juures pyreetä"
     "Voinisuja"
    "Leipäjuustoa Ja Lakkahilloa"

    Hämeen ruokakulttuuri



    - Läntisen ja itäisen kulttuuriperinteen raja kulkee poikki Suomen kaakosta luoteeseen eli Suomenlahden itäosista pohjanlahden itäosista pohjanlahden perukoilla.

    - Talonpoikasen ruokaperinteen raja noudattaa samaa linjaa ja kulkee juuri Hämeen alueella.

    - Siksi maakunnalliset erityispiirteiden löytäminen ja erojen havaitseminen naapurialueisiin nähden on vaikea.

    - Hämäläisen luonteen ja tapojen omaleimaisuus on kuitenkin niin voimakas, että se ei ole voinut olla vaikuttamatta talouden pitoon ja keittiöön. Ruokakulttuuri on muovautunut hämäläiseksi rukiisen  hapanleivän ja sahdin voimalla.
     
    - Toisaalta ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet Hämeen monet kartanot. Kartanoihin tuli vaikutteita muista maista ja niissä syötiin etenkin vihanneksia ja riistaa. Nuoret naiset, jotka työskentelivät kartanoissa, omaksuivat uusia tapoja ja siirsivät ne edelleen.

    Hämäläinen ruokavalio on perustunut viljatuotteisiin, perunaan ja maitoon. 
     
    -  Vuosisadan alussa aterioita totuttiin yleisimmin täydentämään sianlihalla ja suolakalalla
     
    - Kasvimaiden yleistyessä lisääntyi myös vihannesten ja juuresten käyttö. 

    - Piimäjuustot ovat Hämeen vanhimpia juustoja. 

    - Niiden rinnalle tuli munajuusto, joka yleistyi vähitellen koko piimäjuuston valmistusalueella.
     
    Hämäläinen arkinen ruokaleipä on ollut läntisen perinteen mukaisesti hapan ruisleipä, joka vanhan tavan mukaan leivottiin syksyisin ja keväisin vartaisiin.
     
    - Valmistusmenetelmien kehittyessä opittiin myös imelletyn leivän teko. Sen rinnakkaistuote perunalimppu edustaa perinteessä juhlaleipiä. 

    - Talkkuna valmistetaan Hämeessä monijauhotalkkunana (kauraa, ohraa, herneitä). 
     
    - Sitä syödään nykyäänkin viilin kanssa kesäruokana
     
    - Hämeen maakunnan elintarviketuotanto perustuu edelleen lihan, maidon, kananmunien, viljan ja kasvisten tuotantoon. Juomaksi, kotikaljaa, sahtia tai paras kraanavesi.
     
     
    Hämäläinen menu
     
    Hämäläinen näkkileipä
     
    Munajuusto
     
    Piimäjuusto
     
     Suutarilohi tuoreista silakoista

    xxx


    Lihapullat vanhaan tapaan
     Imelletty perunaloora
     Lanttuhauta

    xxx
     
    Punaherukka Talkkunavaahto
     
    Mehevä mustikkainen